Hae tästä blogista

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Hiidenmaa parissa päivässä

Hiidenmaalla on niukasti arkeologisia kohteita verrattuna esimerkiksi Saarenmaahan. Tämän vuoksi jopa intomielinen arkeologian harrastaja voi hyvin mielin rentoutua ja levätä Hiidenmaalla ilman pakkotahtista kohteiden kiertämistä. Jotain mielenkiintoista tarttuu kuitenkin matkailijan kameraan, kun saaren kiertää ilman ennakkosuunnitelmia ja bongailee nähtävyyksiä ns. luonnonmenetelmällä.


Kärdla

Hiidenmaan ainoasta kaupungista löytyy satunnaiselle matkailijalle hotellitason majoitusta. Muu majoitus Hiidenmaalla on lähinnä puhkemaja- & leirintäaluetyyppistä. Kärdla tarjoaa myös mukavia ravintoloita ja kahviloita, erityisesti tässä voi mainita mainion Wabrik-ravintolan.

Pikaiselle Hiidenmaan matkalle sopii hyvin piipahdus Hiidenmaan museossa, joka sijaitsee osoitteessa Vabrikuväljak 8. Museo esittelee kotiseutuhenkisesti Hiidenmaan historiaa painopisteen ollessa 1900-luvun tapahtumissa. Mukavana yksityiskohtana on yhdessä huoneessa esitetty 50-luvun koululuokka. Koulunkäynnin haasteet ovat olleet hyvin käytännönläheisiä myös silloin.


Kõpu

Kõpussa Mägipen kylässä on seissyt majakka jo vuodesta 1519 (tai 1540). Majakka toimi aluksi vain päivisin ohjaten Hansa-liiton kauppa-aluksia Hiidenmaan matalikkojen ohitse.

Majakkaa on sittemmin korotettu, ja nykyisin sinne voi kivuta ihastelemaan huipulta avautuvaa maisemaa.







Kõpun lähellä Ülendissa piti kartan mukaan olla sekä pronssikautinen asuinpaikka että rautakautinen kalmisto, mutta etsinnöistä huolimatta paikka jäi löytymättä. Ülendistä löytyi kuitenkin hiisi eli lehmus, joka on Viron tunnetuin uhripuu. Kirjallisten lähteiden mukaan Ülendi on Hiidenmaan vanhinta asuinaluetta, arkeologiset tutkimukset vuodelta 1994 osoittivat, että seudulla on asuttu (tilapäisesti) jo 7800 vuotta sitten.



Käina

Käinan kirkonrauniot ovat aivan Käinan keskustassa. Kirkko on rakennettu Saarenmaan-Läänenmaan piispan Johannes II Orgaksen toimesta vuosien 1492-1515 aikana. Samalla paikalla on sijainnut puukirkko ilmeisesti jo 1200-luvulla.




Pühalepa

Hiidenmaan vanhin toiminnassa oleva kirkko löytyy Pühalepan kunnasta. Pyhälle Laurentiukselle pyhitetty kirkko on rakennettu Saksalaisen ritarikunnan hallinnoimalle alueelle jo vuosien 1261-1265 aikana. Liivinmaan sodissa 1500-luvulla kirkko tuhottiin täysin, mutta 1600-luvulla se toimi taas luterilaisen seurakunnan käytössä kunnostettuna. Kirkko on kuitenkin remontoitu niin "moderniksi", ettemme viitsineet ottaa siitä edes kuvaa.
Pühalepasta löytyy myös suurista kivistä koottu röykkiö (tarinoiden mukaan svealaisen kuninkaan Ingvarin hauta), joka ei kuitenkaan kirjallisten lähteiden mukaan ole arkeologinen kohde, vaan se on koottu historiallisella ajalla.

Mantereella sen sijaan kävimme tutustumassa 1200-luvulta peräisin olevaan Ridalan kirkkoon, joka oli säilyttänyt paljon alkuperäisiä piirteitään. Kirkko ei ollut avoinna, joten sitä piti ihastella ulkoa käsin. Alla näytteeksi pari kuvaa siitä.




Raportoi JR.


sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Ateenan arkeologisia kohteita

 
Ateenan merkittävimmät arkeologiset kohteet ja -museot sijaitsevat kätevästi metrolinjaston läheisyydessä.

Kohteisiin voi ostaa neljän päivän yhteislipun, jonka hinta on 30 euroa henkilöltä.  Yhteislippu sisältää pääsyn mm. seuraaviin antiikin ajan kohteisiin: Agora (hallinnollinen aukio ja tori) ja Agoran museo, Kerameikos (kaupungin muurin tuntumassa sijainnut alue) ja Kerameikoksen museo, Hadrianuksen kirjasto, Akropoliksen rinteet, Olympeion (Zeukselle omistettu temppeli) ja Roomalainen agora.

Doorilainen, korinttilainen vai joonialainen - siinäpä pulma.

Akropolis

Akropolis-linnavuorella ja sen rinteillä sijaitseva muinaismuistoalue on Ateenan suosituin arkeologinen kohde. Kohteeseen pääsee mukavimmin, kun on aikaisin liikkeellä, jää metrosta Akropoliin asemalla ja kävelee museoalueen etelänpuoleisesta portista sisälle. Matkaa asemalta portille on noin 300 metriä. Varsinainen kulku Akropolin kukkulalle vaatii jonkin verran ponnistelua ja on huomattava, että reitti sisältää useita portaita. Liikuntarajoitteinen henkilö pääsee Akropoliin laelle myös hissillä, mutta kyyti on sovittava lipunmyyntipisteessä etukäteen.

Akropoliin laella sijaitsevat mm. Parthenon (447–438 eaa), Niken (420 eaa) ja Athene Poliaan (529–520 eaa) temppelit. Ympäröivillä rinteillä sijaitsevat mm. Herodes Atticuksen odeion -teatteri, Eumeneen stoa, Asklepieion ja Dionysoksen teatteri.


Niken temppeli
Parthenon
Dionysoksen teatteri
Akropoliin ja erityisesti Parthenonin esineisiin voi tutustua Akropoliin vieressä olevassa modernissa museossa, jonne on erillinen 5 euron pääsymaksu.

Museon pääsisäänkäynti - museon alla on antiikin aikaisia rakennusten perustuksia.

 

Hadrianuksen kirjasto

Ateenan roomalaisajasta muistuttaa mm. Hadrianuksen rakennuttama kirjasto (rakennettu vuosina 125-132), joka sijaitsee Monastiraki-metroaseman lähellä.


Hadrianuksen kirjaston alue
 
Kirjastosta on jäljellä lähinnä osia julkisivusta. Samalla alueella on paljon eri-ikäisiä raunioita, mm. 1000-luvun kirkon rauniot.
 

Vanha Agora

Agora oli antiikin Ateenan hallinnollinen ja kaupallinen keskus, jonne sijoittui paljon julkisisia rakennuksia ja mm. kuvassa kukkulalla näkyvä Hefaistoksen temppeli. Se on tyylisuuntansa parhaiten säilynyt temppeli Kreikassa. Agora sijaitsee Akropoliin kukkulan vieressä, ja laaja muinaisjäännösalue antaa hyvän kuvan siitä, millaisissa maisemissa muinaiset ateenalaiset asioista päättivät.

Hefaistoksen temppeli


Agoran laidalla on pitkä ennallistettu pylväshallirakennus, stoa, joka valottaa sitä, minkäkokoisia alueen rakennukset aikoinaan olivat. Hefaistoksen temppeliä lukuun ottamatta muista rakennuksista on jäljellä vai kivijalkoja, muureja ja pylväiden kappaleita. Stoassa toimii alueen museo, ja siellä sijaitsevat myös vessat.

 

 

Roomalainen agora

 
Keskellä oleva rakennus on antiikin aikainen planetaario.

Hadrianuksen kirjaston läheltä löytyy Roomalainen agora. Roomalaiset siirsivät Kreikan alueet valloitettuaan kaupungin hallinnollisen keskuksen eri paikkaan.








Kerameikos

 
Kerameikos sijaitsi antiikin aikana kaupungin muurien molemmin puolin. Alueella oli paljon käsityöläisiä mm. savenvalajia ja ruukkujen eli keramiikan valmistajia, joista alueen nimikin juontuu.
 
Kaupungin muuria ja portti (henkilön kohdalla)
 
Kerameikos-alueen läpi kulki antiikin aikana joki ja kaksi merkittävää tietä. Toinen johti Agoralta Ateenan satamaan Pireukseen ja toinen Platonin akatemiaan.
 
Kuivunut joenuoma ja silta
 

Olympeion

Kreikan suurin Zeus-jumalalle rakennettu temppeli.
 
 

Lykeion

Lykeionissa taas sijaitsi Aristoteleen koulu. Alueella on hyvin vähän säilyneitä rakenteita, mutta siinä on nähtävissä arkeologisten kaivausten jäljet mm. maakerrosten paksuus ja kerrostuneisuus. Lykeionin lähellä sijaitsee Bysanttisen ja kristillisen taiteen museo, Kykladisen taiteen museo ja Benaki-museon yksi rakennus, joista ehdimme käydä valitettavasti vain ensimmäisessä.
 
Lykeion

 Arkeologinen museo


Käyntiin arkeologisen museossa vierähtää helposti puoli päivää tai koko päivä, sillä näyttelysaleja on kaikkiaan 65. Nähtävää on paljon, mm. kuvassa alla oleva tarunhohtoisen Troijan sodan sotasankarin Agamemnonin kuolinnaamio (tarinan mukaan) ja Antikytheran kone, jota on sanottu maailman ensimmäiseksi tietokoneeksi.


Agamemnon - kuolinnaamio
 
Antikytheran kone

Sotamuseo

Sotamuseossa voi käydä tutustumassa vanhempaan ja uudempaan sotakalustoon sekä kreikkalaisten taisteluihin kautta aikojen. Sotamuseo ei ole must-kohde, mutta se kannattaa sisällyttää kohteisiin, jos Balkanin alueen sotahistoria suinkin kiinnostaa.

"Poleeminen museo", kuvassa F-104 Starfighter.
 
Raportoi Jussi